Koululaisten retkipäivä

Koululaiset kävivät perinnepäivillä museossa ja sinne sai pukeutua vanhanajan tyyliin mutta eihän meillä sarkahousuja ollut vaan piti sovitella  vaan  omista vaatteista.

Nyt on reissu ohi.

Moikka.

Nyt on sitten kontrolli ohitse. Ensimmäisenä päivänä oli lääkärin haastattelu jossa kysyttiin Veetin vointia ja miten on mennyt, sekä onko tullut kohtauksia. Tarkistettiin lääkkeet ja onko ottanut säännöllisesti. lastenpsykologin aika jolloin hän tutki veetin kehitystä erinlaisilla testeillä. 

Toisena päivänä oli myös lasten psykologin aikoja jolloin he tekivät myös tehtäviä ja erinlaisia testejä todellakin paljon . 

Kolmantenakin aamulla aikasten testiä ja iltapäivällä oli loppuhaastattelu.

Yhteenvetona lyhyesti, Veeti oli mennyt ja edistynyt eteenpäin hyvin , ainoastaan puheen tuotossa on jälessä ja siihen olisi hyvä saada varmuutta ja rohkeutta ilmaista itseään.

Olin  helpottunut ja kiitollinen tuloksista, on se ollut vaikeita aikoja ja toivottavasti ne olisivat nyt muistot vain ja lääkkeet jatkuvat pientä muutosta on tulossa, kepraa aletaan pikkasen päiväannosta tiputtamaan kun helsingistä tulee vielä kirjallisena ohjeet. Abydan menee vielä pitkään ennallaan.

Teimme historiaa, saimme muuten meidän apteekkiin ensimmäisen E-reseptin. 

Eetu ja Veeti tainpana, iskä valvoo.

Veeti kokeilee pyöriikö hävittäjän rengas.

hotelli hellsten.

Meren rannalla puistossa.

Etniin, Siunattua syksyä lukijoille, nauttikaa terveistä lapsistanne ja muistakaa jokainen lapsi on Herran lahja, olkoon hän sairas tai terve, antakaa aikaa lapsille:Aliisa

Jännittää.

Hei.
Olen oiken jännittäjä tyyppiä, ei sille mitään mahda. Ajatukset vaan pyörii päässä ja tulee mietittyä niitä näitä. Mielessäni on viimeaikoina pyörinyt kun Veeti menee kylläkin  kakkosluokalle, mutta se tulevan kolmosluokan englannin opiskelu, oppiiko Veeti kieliä? Onhan siihen vielä aikaa ja paljon muutakin pitää tulevan vuoden aikana oppia uutta. Veetin epilepsian aikana vaan on niin paljon tapahtunut asioita joita muut eivät tiedä sairauden tuomista vaikeuksista ja nyt tämä leikkauksen jälkeinen elämä on ihan uutta meille ja se tuo tullessaan omaa jännitystä. Suurin jännittämisen aihe on tietenkin onko kohtaukset jättäneet pysyviä haittoja, taas pitää muistaa että lapsi on kasvavassa vaiheessa ja aivotkin kehittyvät kasvun myötä. Onhan kielten opiskelu toisaalta perinnöllistä, toiset oppii helpommin ja niinkuin taas minun on pitänyt tehdä paljon työtä sen eteen eli se vaatii taas, jollei Veeti opi helpolla niin minulta vaaditaan voimia ja pitkäjänteisyyttä olla tukemassa ja kannustamassa opiskelussa. Onneksi ja toivottavasti olen itse sitten valmistunut ammattiini ja lähihoitajan paperit olisivat piironginlaatikossa, että olisi aikaa Veetin opiskelulle.

Että tällaiset mietteet: Nyt kuitenkin katse kontrollikäyntiä kohti ja vietämme samalla hesan aikaa lomaillen. T: aliisa

Kontrolli .

Ensiviikon tiistaina on leikkauksen jälkeinen kontrollikäynti lastenlinnaan. Siellä menee kolmevuorokautta, menemme hotelliin ja vietämme samalla kesälomaa. Tietääkseni kohtaukaia ei ole tullut, lääkkeet menee samalla annoksella kuin ne ovat menneet ennen leikkaustakin. Veeti kovin odottaa että milloin lääkkeet voidaan lopettaa mutta taitaa siihen vielä mennä jonkin aikaa. On   se mukavaa kun on kohtausten kohdalla helpottanut tämä tilanne, ei sitä tahdo itsekkään uskoa.

 Tässä vietämme kesälomaa mökillä Lappajärvellä, pelailen, saunoen ja tietenkin uiden.

 Onkien ahkerasti vaikka kalat olivat jossakin muualla kuin meidän rannassa.

T: Aliisa

Hyvää juhannusta.

Siunattua juhannusta jokaiselle, uikaa ja olkaa varovaisia vesillä. -Minun juhannus menee töiden merkeissä.

Jopas jotakin.

Moi.
Olen töissä ja lähtiessäni Veeti oli kotona kun lähdin iltavuoroon töihin. Meillä on tyttäreni kanssa sama työpaikka kun toinen tulee aamuun niin toinen menee iltaan, niin vuoron vaihduttua tyttäreni oli ajamassa kotiin oli tämä meidän veetipoika tullut pyörällä vastaan neljänkilometrin päässä, voi että ne keksivät, oli kuulemma lähtenyt vaan pyöräilemään. Ei siinä ollut muuta keinoa kun pyörä auton kyydille ja poika myös. Noin kaksi viikkoa sitten oli nähty susi meilläpäin liikkeellä mutta onneksi tällähetkellä ei tullut hukka vastaan, oikeestaan pahempi olisi ollut jos tuhvi olisi tullut vastaan.(tuhvi = isoisä). Sudethan saattavat liikkua vuorokaudessa jopa satakin kilometriä jollei sitten ole poikasia joka rajottaa liikkumista. Mutta onneksi kaikki päättyi hyvin ja oli enkelit varjelemassa Veetin pyöräretkeä.

Veeti siirtyy 2. luokalle.

Veeti sanoi minulle että; "minä sitten pääsen kakkosluokalle, ettäs tiedät sen". Tässä sitä sitten poseerataan ensimmäisen todistuksen kanssa ja ilmeillään.
Kaikkea se, mitä on ollut Veetin kohdalla, epilepsia ja siitä johtuneet vaikeudet eskarin ajoilla ja lääkkeiden tuomilla sivuvaikutuksilla, tämänhetkinen tilanne on  hyvä ja   arvosanat olivat hyvät. Leikkaus on auttanut. Olen kyllä kiitollinen tästä päivästä ja koen että rukoukset eivät ole menneet hukkaan. Kohtaukset ovat pysynneet poissa ja on tullut poikaan uutta eloa ja huumoria, niinkuin kuvista näkyy.