Epilepsia epistä.: Ratikassa ja lentoasemalla.

Jalanjäljet hiekassa

Tyttö näki unen, jossa hän käveli rannalla Jeesuksen kanssa.
Yhtäkkiä taivalle alkoi ilmestyä tapahtumia hänen elämästään.
Sen jokaisen vaiheen kohdalla hän huomasi hiekassa kahdet
jalanjäljet, omansa ja Jeesuksen.
Kun tytön tähänastisen elämän viimeisinkin tapahtuma oli
kulkenut hänen silmiensä editse, hän tarkasteli hiekkaan
jääneitä jälkiä. Silloin hän huomasi, että hänen elämänsä
polulla näkyivät usein vain yhden jalanjäljet - ja juuri silloin,
kun hänellä oli ollut kaikkein vaikeinta. Tämä kiusasi häntä,
joten hän kysyi asiaa Jeesukselta:"En ymmärrä, miksi jätit
minut juuri silloin, kun olisin tarvinnut sinua eniten?"
Jeesus vastasi:"Rakas lapseni, silloin minä kannoin
sinua sylissäni."

-Tuntematon

Rakkausruno

"Minä sinua rakastan, tiedän sen
Se ei ole vain hetken huumaa
Se on nuotion hehku hiljainen
ja roihua polttavan kuumaa.

Se ei sammu, kun sammuvat hallayöt
Se ei kuole, kun maassa on routa.
Se kestää arjet ja pehmeät yöt,
Se kestää, on myrsky tai pouta.

Minä sinua rakastan, katsohan,
kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet.
Joka päivä ne sinulle lahjoitan,
jos kanssani matkalle lähdet.

Ja kun kuljemme raskain askelin
ja aika tuo murheita tupaan,
pidän kädestä sinua silloinkin,
yhä rakastaa sinua lupaan.

Minä rakastan sinua silloinkin,
jos ehdimme korkeaan ikään.
Olet edelleen minulle suloisin,
ei hellyyttä sammuta mikään.

Mitä siitä, jos ryppyjä poskiin saat
taikka kumaraan selkäsi taipuu.
Kun näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat,
taas polvilleen rakkaus taipuu.
(- A-M Kaskinen-)

Epilepsia epistä.

lauantai 5. marraskuuta 2011

Ratikassa ja lentoasemalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lukijat

Tietoja minusta