kotona

Heippa.
Kotona ollaan, vaikkakin kotiintulo tuotti omia vaikeuksiaan. Lähdimme lastenlinnasta ennen klo. 14.00, jouduimme odottelemaan papereita. Mutta menimme suoraan Espooseen ja ostin sieltä tyttärelleni auton, lähdimme sillä Tamperetta ja kotia kohti. Kuruntiellä olimme menossa ja toppasin auton, soitin miehelleni tuu hakemaan, en jaksa enään ajaa kun pitää niin keskittyä, että vie kaiken voiman ja olin valvonut kolme yötä (en sitten nuku vieraassa paikassa), isäntä haki meidät sitten trailerilla, pistimme auton kyytiin ja yhdessä sitten kotiin, olimme kotona yöllä klo 2.00 .
Veetin tila on hyvä, Keskittyminen on parantunut ja rauhallisempi , oppiminen on alkanut menemään eteenpäin, mutta se väsyminen onko se sitten sitä ettei Veeti tykkää kirjoittaa ja siitä tulee se väsymys vaikko oikeaa väsymystä siitä eivät lääkäritkään osanneet sanoa. Kohtauksia on tullut mutta ne ovat niin lieviä ettei tarvitse puuttua niihin, mutta jos alkaa tulemaan sarjassa niitä, niin sitten on syytä katkasta ne ja soittaa L11 osastolle.
Siinäpä taitaa olla tärkeimmät.

Hei.

kuvaukset

MOI!
Mangeettikuva onnistui hyvin, kiitos hyvin panostettuun lasten ennakoivaan perehdytykseen. Klo 13.00 meillä oli aika mennä tutustumaan mangneettikuva laitteeseen, siellä oli odotushuoneessa lapsille tarkoitettu pienempi kone johon sai laittaa eläinhahmon koneeseen ja alko video pyörimään jossa käytiin läpi miten pitää olla kuvauksen aikana, mikä on kuvauksen tarkoitus  ja miksi tulee olla rauhassa, oli kyllä panostettu lapsiin ja sitten kävimme kattomassa koko konetta jossa samalla hoitaja kertoi kuvauksesta ja koneen tuottamasta äänestä. Veetillä oli kuulokkeet korvilla ja hän sai kuunnella valitsemaansa kertomusta Risto Räppääjästä. Mietein kuinka kallis on jo itse kone ja paljonko kuvaus maksaa ja paljonko se sitten lasten perehdytys kone maksaa on sekin varmasti kallis. Sain itse olla mukana siellä ja silitellä Veetiä jalasta että hän pysyy rauhallisena. Siinäpä tämänpäiväinen kohokohta :=)
MOIKKA

Eka päivä,huh.

Hei.
Nyt sitä ollaan oltu eka päivä osastolla, huomenna olisi mangeettikuva putkessa, ilman anestesiaa, siinäpä meidän jännittäminen onkin,  jaksaako Veeti olla rauhassa puolisen tuntia. Kyllä sitä koitettiin saada nukutusta Veetile mutta emme saaneet läpi toivettamme, ajattelin että joillakin aikuisillakin on työ olla siinä putkessa kuinka sitten lapsi, no, huomenna ensin tutustumme oiken perusteellisesti koneeseen ja harjoittelemme, katotaan onnistummeko saamaan kuvat. Siinä kuvassa näkisi onko kuitenkin jäänyt jotakin sinne leikkaamatta joka antaa niitä sähköpurkauksia aivoissa, eli olisi aika tärkeä kuvaus.

Ihanaa kevättä kaikille lukijoille, täällä etelässä on kevät jo pitkällä.

Pilkkiretkellä:=)

Sai ekan ahvenen:=)

Veeti pilkillä

Nyt se sitten tapahtui!

Hei .
Eilen kun olin entisen koulukaverini luona kyläilemässä , se sitten tapahtui, se kaikkein eniten pelätty kohtaus, VOI EI!. Eihän vielä ole toivoa menetetty, mutta jotenkin  olen niin toivonut ettei niitä tulisi. Siinä poika leikki ja kasasi palikoista erinlaisia koneita ja kun satuin katsomaan huomasin Veetin tekevän tarkkaa työtä käsillään, siinä samassa hengitys muuttui raskaaksi ja kädet alkoivat vapista ja kohtauksen jälkeen kasvoista väri pakeni täysin ja oli Veeti oli kalpea, miten voi todellakin ihminen mennä niin kalpeaksi kasvoilta. Tajuntaa Veeti ei menettänyt ja kohtaus oli todellakin lyhyt se kesti n. 2-3 sekunttia, Kun kysyi sitten Veetiltä tuliko kohtaus, hän myönsi että tuli. Ei nämä kohtaukset ainakaan ole vaarallisia, mutta toivon todellakin ettei niitä tulisi enään. Odotan aikaa jos vaikka jolloinkin saisi purettua lääkkeitä joko kokonaan pois tai vaikuttavia aineita pienemmäksi. Onneksi on se kotrollikäynti tulossa ja siellä voin antaa tietoa kohtauksesta ja saan enemmän tietoa leikkauksen jälkeisesistä kohtauksista.
Oli kyllä kiva käydä entisen koulukaverin luona kun ei olla nähty ainakaan kolmeenkymmeneen vuoteen, huh, kyllä tuo aika vaan menee nopsaa eteenpäin. Elämä opettaa ja ihmiset muuttuu ajanmyötä, niin kuin myös itse.
T: Aliisa

1.kontrolli.

Hei.
Se sitten lähestyy ensimmäinen kontrollikäynti L11 osastolle. Sinne lähden minä vaan nyt Veetin kanssa. Suunnitteilla olisi lentäen meno ja tietenkin paluukin mutta sen näkee sitten miten se onnistuu jollei saa lippuja niin sitten menemme junalla. Siellä onkin taas psykiatrin haastattelut molemmille ja muuta kivaa testejä. Näön tarkastusta olen koittanut ajaa, sillä Veeti valittaa vasenta silmää. Voihan se olla toipumisesta johtuvaa väsymystä.
Tänään kävimme Veetin kanssa hiihtämässä. Ilma oli aivan ihana, aurinko paistoi ja pikkunen pakkanen.
Kauniita keväisiä päiviä ja ulkoilkaa, sillä nyt on ilma raitista ja saa D- vitamiinia auringosta.
T: Aliisa

Dinot.

Dinot on kuoriutuneet.

Veeti ja pirattikakku 8v.

Veeti pirattikakun ääressä.

Tällainen syntyi kun aikamme aherrettiin :=)

Veetin syntymäpäivä on karkauspäivä.

Päivänsankari
29.2. 8v

Dinosauruksen munat kehittymässä.

Toin Ruotsista pojille dinosauruksen munat, kaksivuorokautta pidetään vedessä ja jännätään mitä niistä kuoriutuu.